Itsellisenä naisena on minulla vaihtoehtoina tutun lahjoittamat sukusolut tai tuntemattoman.
Sukusolujen lahjoittamista säätelee vuonna 2007 voimaan tullut
hedelmöityshoitolaki, jonka mukaan luovuttajat täytyy rekisteröidä eikä
lahjoittamista voi näin ollen tehdä anonyymisti Suomessa. Lahjoittaminen
perustuu vapaaehtoisuuteen, joten lahjoittaja voi perua suostumuksensa
hoitoihin milloin tahansa halutessaan. Lahjoittaja voi myös asettaa
ehtoja sukusolujensa käyttämiselle esimerkiksi naispareille tai
itsellisille naisille. Hedelmöityshoitolain perusteella
lahjasukusoluhoidosta syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään
oikeus tietää lahjoittajan henkilöllisyys. Vanhempia kannustetaan
kertomaan lapselle avoimesti hänen alkuperästään.
Sukusolujen lahjoittajan lääketieteelliset ja terveydelliset seikat
selvitetään ennen lahjoittamista. Myös perinnölliset sairaudet
kartoitetaan. Näin pyritään varmistamaan, ettei lahjoittajalla ole
periytyviä sairauksia, jotka olisivat este lahjoittamiselle.
Infektioiden poissulkemiseksi otetaan veri- ja virtsanäyte, sekä lisäksi
otetaan verikoe, josta tutkitaan kromosomit. Ennen lahjasukusoluhoitoja
annetaan sekä lahjoittajalle että vastaanottajalle psykologinen
neuvonta, jossa käydään läpi lahjoittamiseen liittyvät oikeudelliset,
eettiset ja psykologiset seikat. Vastaanottajalle pyritään käyttämään
sukusoluja sellaiselta lahjoittajalta, joka muistuttaa vastaanottajaa
pituuden, silmien ja hiusten värin sekä etnisen alkuperän suhteen.
http://www.dextralapsettomuusklinikka.fi/hedelmoityshoidot/lahjasukusoluhoidot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti