Huolia potenssiin

Tällä viikolla kyyneleet ovat olleet silmissä useaan kertaan. Kipu on vaikuttanut uneen ja väsyneenä kipu tuntuu pahemmalta ja tunteet ovat enemmän pinnassa. Selkä on ollut perjantaista lähtien todella kipeä. Eilen annoin periksi ja menin hierontaan, jos se auttaisi vähän kun en halua riskeerata syömällä tulehduskipulääkkeitä yhtään enempää kuin pakko. Nukuin vähän paremmin ja toivotaan, että kipu alkaa helpottaa.

Maanantaista lähtien huoli veljen lapsesta sairaalassa on saanut miettimään miltä itsestä tuntuisi siinä tilanteessa. Empaattisuus voi olla raskasta itselle. Olen ollut yhteydessä veljen perheeseen päivittäin tällä viikolla. Nyt onneksi tilanne on parempi ja pääsevät kotiin tänään.

Myös kissani Säihke piti viedä keskiviikkona hammasoperaatioon. Huoli oli kova. Säihke on todella rakastava kissa ja pelkää eläinlääkärillä. Purskahdin itkuun jättäessäni Säihkettä klinikalle. Pienen kissan anestesia on aina riski ja sitten vielä epätietoisuus mikä on hampaiden kunto ja kuinka monta joudutaan poistamaan. Kaikki tämä on lisäkustannusta, jota en tarvitsisi. En voinut olla miettimättä kustannusten vaikutusta omiin hoitoihin. Vakuutus ei korvaa mitään,  mutta tekisin mitä vaan saadakseni Säihkeen kuntoon. On ollut niin vaikeaa katsoa, kun näkee toisen kärsivän. Olen kyseenalaistanut olenko hoitanut kissoja riittävän hyvin, olenko tehnyt kaikkeni? Säihkeellä olevaa hammassyöpymää ei kuitenkaan voi ennalta ehkäistä. Sovimme, että viedessäni Säihkeen kontrolliin, eläinlääkäri tarkistaa Säpinän hampaat päältä päin myös. Eivät suositelleet röntgen kuvausta varmuuden vuoksi tehtäväksi.

"Kissan hampaat voivat myös alkaa syöpyä sisältäpäin. Sairautta kutsutaan hammassyöpymäksi tai kirjailyhenteellä FORL (Feline odontoclastic resorptive lesions). Hammassyöpymien tarkkaa syntysyytä ei tunneta. Hammassyöpymät alkavat kehittyä hammasluussa kiilteen alla, ja jos ne yltävät hammasjuureen saakka, hampaan poisto on ainoa hoitokeino. Ennaltaehkäisyä hammassyöpymille ei tunneta, ja sairauden alkuvaiheessa varman diagnoosin voi tehdä vain röntgenkuvaamalla kissan hampaat."

Samalla olen pelännyt perjantain munanjohtimien aukiolotutkimusta. Tällä hetkellä se on viimeinen tiedossa oleva tutkimus ennen ensimmäistä inseminaatiota. Pelottaa, että nyt löytyy este. Kehoni ei ole ollut ystäväni tähän mennessä, joten odotan jotain menevän pieleen kuitenkin. Endometrioosi epäily kumottiin ensimmäisessä ultrassa mutta, jos nyt löytyykin. Endo on kuitenkin ultralla todettu 2010. Entä jos putket ovatkin tukossa tai löytyy jotain muuta?

Totta kai googletin kokemuksia tutkimuksesta ja se on tehnyt tajunnan räjäytttävän kipeää osalla. Valmistautumisohjeissakin on suositus kipulääkkeiden ottamisesta ennen. Minulla on ollut pari kuukautta kierukka ja sitä laitettaessa lähes pyörryin. Minua oksetti ja huimasi ja jouduin lepäämään 20 minuuttia ennen kuin uskalsin ajaa yksin autolla kotiin. En ollut ollenkaan varautunut siihen, että se voisi tehdä kipeää. Nyt en mene autolla yksin.

Noin 15 prosentilla lapsettomuustutkimuksiin tulevista naisista todetaan munanjohdinvaurio. Tämä voi olla seurausta sairastetusta sisäsynnytinelintulehduksesta, pikkulantion alueen leikkauksista tai endometrioosista. Vaurio voi olla toispuoleinen, jolloin raskaus voi alkaa ilman hoitoja, mutta täydellinen tukos estää luonnollisen hedelmöittymisen, ja avuksi tarvitaan koeputkihedelmöityshoitoa. Leikkaushoidolla voidaan joskus avata tukos, mutta se saattaa altistaa kohdunulkopuoliseen raskauteen. Munanjohtimien toiminnan tutkiminen aloitetaan hysterosalpingosonografialla (HSSG). Siinä kohdun sisälle asetetulla katetrilla ruiskutetaan kohtuun lämmintä keittosuolaa ja ilmakuplia, joiden vapautumista vatsaonteloon tarkastellaan ultraäänen avulla. Tarvittaessa munanjohtimien tukosepäily varmistetaan vielä vatsaontelon tähystyksellä.

https://www.vaestoliitto.fi/lapsettomuusklinikka/ensikaynti/hysterosalpingosonografia/

Kerron tuloksista myöhemmin...