http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00737
Kummassakin munasarjassa käynnistyy samaan aikaan niin sanottu follikkelivaihe, jolloin FSH:n vaikutuksesta kymmenkunta munarakkulaa alkaa kasvaa ja kypsyä. Viiden tai kuuden päivän kuluttua yksi kypsymisen aloittaneista rakkuloista on eniten kasvanut ja valikoitunut johtavaksi munarakkulaksi eli dominantiksi follikkeliksi. Munarakkulan solut tuottavat sekä mies että naishormoneja. Aivolisäkkeen FSH:n eritystä hillitsee estrogeeni- ja inhibiinituotanto. Tämä saa kilpailevien munarakkuloiden kasvun loppumaan. Ne surkastuvat ja käyvät läpi ohjelmoidun solukuoleman. (Paananen ym. 2006, 110.)
Noin viikossa johtava munarakkula kehittyy kypsäksi Graafitin follikkeliksi, jonka halkaisija on noin kaksi senttimetriä. Munarakkula on helposti nähtävissä pullistumana munasarjan pinnalla. Kypsymisen loppuvaiheessa estrogeenituotanto lisääntyy, mutta pari päivää ennen munasolun irtoamista FSH:n ja LH:n tuotto-huipun ansiosta munarakkula alkaa luteinisoitua ja progesteronin tuotto lisääntyy. Joskus täydellisen kypsyyden saavuttaa kaksi munarakkulaa ja molemmista munasarjoista irtoaa munasolu. (Paananen ym. 2006, 110–111.)
Vain noin puolet yli 35-vuotiaista tulee raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen ilman hoitoja (Toivanen, Vilska & Tulppala 2004).
Munasolun kypsymis-ja ovulaatiohäiriö liittyy usein ylipainoon, ja ylipainoisilla naisilla lapsettomuuden hoitojen tulokset ovat merkittävästi huonommat kuin normaalipainoisilla, riippumatta lapsettomuuden syystä. Ylipainolla onmyös hedelmällisyyttä heikentävä vaikutus. Raskaaksi tulemisen mahdollisuus on alentunut, jos painoindeksi (BMI) on suurempi kuin 27 kg/m² . Painoa ei tarvitse kuitenkaan pudottaa ihannemittoihin, sillä jo 10 %:n painon pudotus kääntää aineenvaihdunnan suotuisammaksi ja raskaaksi tulon mahdollisuus paranee. (Ojala 2006.)
Jatkuva särkylääkkeiden käyttö saattaa heikentää naisen raskaaksi tuloa heikentämällä alkion kiinnittymistä kohdun limakalvolle.
Stressi ja jännitys vaikuttavat herkästi kuukautiskierron säännöllisyyteen sekä munasolun irtoamiseen. Miehillä stressin vaikutuksesta siittiöiden tuotanto voi heikentyä. Muutokset ovat yleensä ohimeneviä stressitilanteen lauetessa. Stressin jatkuessa pitkään siihen liittyy toimintakyvyn laskua, uupumusta, ahdistusta, masennusta ja itsetunto-ongelmia.
6.2 Hormonihoidot eli ovulaation induktiot
Jos tutkimuksissa lapsettomuuden syyksi on paljastunut hormonihäiriö, voidaan
normaali toiminta palauttaa hormonilääkityksellä (Kurunmäki). Munasolun irtoamishäiriöitä pystytään hoitamaan tehokkaasti erilaisilla hormonihoidoilla ja hoidon tulokset ovat hyvät, kunhan tiedetään oikea diagnoosi. Jos häiriön taustalla on yksittäinen hormonihäiriö, esimerkiksi prolaktiinin liikaeritys tai hoitamaton kilpirauhasen toimintahäiriö, korjaantuu häiriö hoitamalla perussyy. Seurannassa tulee varmistaa, että kierrot ovat ovulatoriset. Jos munasolun irtoamishäiriön taustalla on ali-tai ylipainoisuus, tulisi paino saada normalisoitua ennen lääkehoidon aloitusta. Ylipainoisista naisista noin puolella laihdutus on ainoa tarvittava hoito. (Tulppala 2007,15; Tiitinen 2009a, f; Tiitinen & Hovatta 2004, 186.)
Varsinainen munarakkulakypsytyshoito eli ovulaation induktio kuuluu lapsettomuuden hoidon asiantuntijoille. Tavallisimmat munarakkulan kasvua ja mu-nasolun irtoamista edistävät hormonivalmisteet ovat tabletteina annosteltava klomifeeni sekä ihon alle pistoksina annettava, aivolisäkehormoni (FSH ja LH) eli gonadotropiinihoito. Klomifeenia voidaan käyttää silloin, kun seerumin maito-hormoni eli prolaktiini-ja gonadotropiinitasot ovat normaalit. Klomifeenitabletit
aloitetaan kuukautiskierron kolmantena päivänä ja otetaan yleensä viitenä päivänä. Hoidon vastetta seurataan eri tavoin: yksi merkki ovulaation käynnistymisestä on kuukautiskierron säännöllistyminen. Aivolisäkehormoneja eli gonadotropiini-hoitoja käytetään, jos klomifeeni ei tehoa 3-4 kierron aikana tai munarakkulan kypsymishäiriön taustalla on gonadotropiinien puutos tai vajaus. Hoito kestää tavallisesti 1-2 viikkoa, mutta lääkitystä tarvitaan joskus pidempääkin, jopa kuukauden ajan. Hormonihoito sekä tabletteina että pistoksina vaativat tarkkaa ultra-ääniseurantaa kohonneen monisikiöisen raskauden riskin vuoksi. Hyvä kelta-rauhasen toiminta voidaan varmistaa mittaamalla veren keltarauhashormonipitoisuus (progesteroni) noin viikko arvioidun ovulaation jälkeen. Hormonilääkityksellä pyritään kypsyttämään ja irrottamaan yksi tai enintään kaksi kypsää munasolua.(Tulppala 2007, 15; Tiitinen 2009f; Ihme & Rainto 2008, 70;Tiitinen & Hovatta 2004, 186.)
Jos munasolun irtoamishäiriö on ainoa lapsettomuuden syy, ovat hoitomahdollisuudet hyvät, sillä potilaista jopa 80 prosenttia tulee raskaaksi. Tarvittaessa muna-rakkulan kypsytyshoitoja voidaan toistaa useita kiertoja, mutta harvoin kannattaa jatkaa enempää kuin 4–6 kertaa. Yhden hoitokierron onnistumistulos on noin 10–15%. (Tulppala 2007,15; Tiitinen 2009a, f.)
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/23024/Sivonen_Marjo.pdf?sequence=1
Tämä tutkiminen ei parantanut omaa fiilistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti